Matkapäiväkirja Namibia

Jäsenemme Matias Karvonen on harjoittelujaksolla Namibiassa. Harjoittelu keskittyy somatiikkaan, mutta saamme Matiaksen kautta maistiaisia psykiatriasta tutustumiskäyntien merkeissä.

 

Matias pitää lisäksi blogia, johon pääset tästä.

 

 


 

22.10.2018

Hei,

Kävimme tänään tutustumassa valtion sairaalan psykiatriaan yksikköön, jossa tiettävästi on Namibian ainoat valtion ylläpitämät psykiatriset osastot. Psykiatrian yksiköt ovat melko eristyksessä "muusta maailmasta", isomman tien varressa, valtion Central Hospitalista parin kilometrin päässä. Psykiatrinen yksikkö ja osastot kuuluvatkin Central Hospitalin alaisuuteen, eli kyseessä ei varsinaisesti ole mielisairaala, vaan Central Hospitalin osastot. 

Saimme kiertää osastot läpi osastonhoitajan kanssa, kuvia valitettavasti ei saanut osastojen sisältä ottaa kuin pari. 

Osastoja on yhteensä 5. Miesten suljetut A ja B osastot, naisten suljettu osasto, sekaosasto, sekä lastenosasto. Miesten A osastolla on psykoosipotilaat, B osastolla alkoholi- ja huumepotilaat, sekaosasto (miehet ja naiset) joka on avo-osasto, on masentuneita ja suisidaalisia potilaita. Lastenosastolla on alle 18 vuotiaat potilaat ja usein äidit mukana. Kompleksissa oli myös avopuolen yksikkö.

Naistenosastolla ei ole miestyöntekijöitä lainkaan, hoitajan kertomana naistenosastolla on ongelmana naispotilaiden seksuaalinen yliviritteneisyys - minua kaksi naispotilasta tulikin koskettelemaan kun osastoa kiersimme.

Tämän lisäksi kompleksissa on kriminaalipotilaille oma massiivinen yksikkö, ns vankimielisairaala. Kriminaalipotilaat ovat tarkoin vartioituja, mm. sisäänpäästäkseen osastolle piti kulkea lukuisista metalliovista sisään, kolmeen oveen vaadittiin vakituisen hoitajan/vartijan sormenjälki. Rakennusta ympyröi sähkö- ja piikkiaidat. Kriminaaliosastoilla on sekä hoitajia että armeijapukuisia vartijoita. 

Kuitenkin väkivaltatapauksia tai päällekäymisiä sattuu vain harvoin, noin pari vuodessa. 

Normaaleille psykiatrisille osastoille potilaat tulevat pääsääntöisesti itse, joskus omaisten tuomana. Vastaanotto arvioi potilaan hoidontarpeen. 

Ilmoittautumisaika sairaalaan on päivittäin, vain ilmoittautumisajan ulkopuolella potilas hakeutuu somatiikan sairaalaan päästäkseen psykiatriseen hoitoon, jolloin somatiikan päivystyksestä lääkäri konsultoi psykiatriaa. 

Ongelmana onkin se, että 80% potilaista palaa sairaalaan nopeasti kotiutumisen jälkeen. Jotkut potilaista saattavat olla vuosikausia hoidossa, koska omaiset eivät jaksa hoitaa heitä kotona.

Avopalvelut ovat usein riittämättömiä tai potilaalla ei ole varaa siihen. Osastojaksot ovat potilaille maksuttomia. 

Ymmärtääkseni siis M1-lähetteen kaltaista tarkkailulähetettä ei siis ole Namibiassa käytössä, vaan potilaat tulevat hoitoon omasta/omaisten tahdosta.

Osastot olivat sisältäpäin varsin karun näköisiä, kalterit ikkunoissa ja ovissa. Potilashuoneet ovat pieniä, ja samassa huoneessa on vierivieressä neljä sänkyä. Hoitajien kanslia on heti osaston sisäänkäynnin jälkeen, ja kansliaa ja osastoa eristää vankka kalteriovi. Osastolla haisi uloste ja virtsa, ja yleisilme oli muutenkin melko likainen. Potilaat viettivät aikaa osastolla kuljeskellen tai ulkona kävellen.

Avo-osaston potilaille oli olemassa erilaisia aktiviteetteja, ja hoitajat tekevät myös ymmärtääkseni kuukausittain kotikäyntejä. Hoitojaksot avo-osastolla ovat lyhyitä, päivistä viikkoihin. 

 

- Matias-

 


Oletko lähdössä ulkomaille opiskelemaan? Ota yhteyttä meihin jos kiinnostuit kirjoittamaan matkapäiväkirjaa.
email: puheenjohtaja(a)smthl.net