Säännöt

SUOMEN MIELENTERVEYSHOITOALAN LIITTO RY                                          SÄÄNNÖT

1 §

NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE

Yhdistyksen, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto, nimi on Suomen Mielenter­veyshoitoalan Liitto ry, ruot­siksi käännettynä Förbundet för Mentalvård i Finland r.f. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toimialue käsit­tää koko maan.

 

2 §

TARKOITUS

Suomen Mielenterveyshoitoalan Liitto ry on mielisairaanhoita­ja, mielenterveyshoitaja sekä lähihoitajatutkinnon suorittaneita yhdistävä järjestö. Liiton tarkoituksena on ammatin kehittäminen sekä jäsenten ammattitiedon ja –taidon lisääminen sekä ammatillinen edunvalvonta.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto järjestää ja tukee opintotoimintaa, tukee alan tutkimus­toimintaa, harjoittaa julkaisu- ja tiedotustoimintaa, ylläpitää yhteyksiä koti- ja ulkomaisiin järjestöihin sekä osallistuu jäsenkuntansa kansainväliseen toimintaan.

 

3 §

Toimintansa tukemiseksi on liitolla oikeus hankkia ja omis­taa kiinteätä ja irtainta omaisuut­ta, ottaa vastaan lahjoi­tuksia, testamentteja, asianomaisella luvalla panna toimeen rahanke­räyksiä ja arpajaisia sekä harjoittaa julkaisu- ja kustannustoimintaa sekä sairaalakioskikaup­paa, kahvila-, kylpylä-, sauna- ja sairaanhoitotarvikkeiden liikettä.

 

4 §

LIITTYMINEN TOISIIN JÄRJESTÖIHIN

Liitto voi liittyä jäseneksi sellaisiin kotimaisiin ja kan­sainvälisiin järjestöihin ja elimiin, joihin kuuluminen edistää liiton tarkoituksen toteuttamista.

Päätöksen liittymisestä yhdistykseen tekee liiton kokous.

 

5 §

KIELI

Liiton kielet ovat suomi ja ruotsi. Liiton kokous- ja pöy­täkirjakielenä on suomi.

 

6 §

JÄSENYYTTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

Liiton jäseneksi voivat liittyä mielisairaanhoitaja/mielenterveyshoitajan tehtävissä toimivat mielisairaanhoitaja/mielenterveyshoitajatutkinnon suorittaneet henkilöt, mielenterveys-, kriisi- ja päihdetyön suuntautumisalueelta valmistuneet lähihoitajat ja 20 opintoviikkoa vammaistyötä suorittaneet lähihoitajat sekä vajaamieli- ja kehitysvammaistenhoitajat. Lisäksi jäseneksi voivat liittyä sairaanhoitajat, jotka ovat suorittaneen psykiatrisen hoitotyön suuntaavat opinnot, psykiatriset erikoissairaanhoitajat ja vastaavan aikaisemman koulutuksen käyneet, jotka työskentelevät mielenterveys- ja päihdehoitotyön alalla.

Lisäksi jäseneksi voivat liittyä työelämästä poissaolevat edellä mainittuja tutkintoja opiskelevat sekä mielisairaanhoitaja/mielenterveyshoitajatutkinnon suorittaneet henkilöt, mielenterveys, kriisi- ja päihdetyön suuntautumisalueelta valmistuneet lähihoitajat ja 20 opintoviikkoa vammaistyötä suorittaneet lähihoitajat sekä vajaamielis- ja kehitysvammaistenhoitajat. Saavutetut jäsenedut säilyvät.

 

7 §

Jäsenyyttä haetaan kirjallisesti ja siitä päättää liiton hallitus.

Mikäli liiton jäsen haluaa erota liitosta, on hänen ilmoi­tettava siitä kirjallisesti liiton hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoitettava siitä yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Eroaminen tulee voimaan kolmen kuukauden kuluttua ero­amisilmoituksen tekemisestä.

Jäsen, joka toimii vastoin liiton tarkoitusperiä tai sään­töjä tai toimii liiton toimielinten päätöksiä vastaan tai jättää liittoa kohtaan määrätyt velvollisuudet suorittamat­ta, voidaan erottaa liitosta. Ennen erottamispäätöksen te­kemistä on jäsenelle annettava tilaisuus antaa selvitys. Erottamisesta päättää liiton kokous.

Liitosta eronneen jäsenen velvollisuudet ja oikeudet liit­toa kohtaan päättyvät kolmen kuukauden kuluttua eroamisil­moituksen tekemisestä.

Liitosta erotettu menettää välittömästi kaikki oikeutensa liitossa ja velvollisuudet päättyvät kolmen kuukauden ku­luttua erottamisesta.

 

8 §

LIITON TOIMIELIMET

Liiton toimielimet ovat liiton kokous ja liiton hallitus.

 

9 §

LIITON KOKOUS

Liiton ylintä päätäntävaltaa käyttää liiton kokous.

Liiton kokous on päätösvaltainen, kun se sääntöjen mukaan on kutsuttu koolle.

 

10 §

Varsinainen liiton kokous pidetään joka vuosi maalis-huhtikuun aikana. Liiton hallitus määrää liiton kokouksen tar­kemman ajan ja paikan.

Ylimääräinen liiton kokous pidetään milloin liiton kokous on niin päättänyt tai milloin liiton hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai jos vähintään 1/10 liiton äänioikeutetuista jäsenistä

il­moittamaansa asiaa varten liiton hallitukselta sitä kirjal­lisesti pyytää.

 

11 §

Kutsu varsinaiseen ja ylimääräiseen liiton kokoukseen on julkaistava Tehy -tai Mielenter­veyshoitaja -lehdessä vähintään neljä viikkoa ennen kokouspäivää jäsenille jäsenluetteloon merkityllä osoitteella. Kutsussa on mainittava liiton kokouksessa käsiteltävät asiat.­­­­­

 

12 §

Varsinaisessa liiton kokouksessa

  • käsitellään kertomus liiton toiminnasta edellisel­tä toimintakaudelta ja ta­loudesta edelliseltä ka­lenterivuodelta,
  • käsitellään tilintarkastajien lausunto, vahviste­taan tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myön­tämisestä liiton hallitukselle,
  • vahvistetaan toimintasuunnitelma seuraavaksi toi­mintakaudeksi,
  • vahvistetaan seuraavan vuoden talousarvio,
  • valitaan seuraavaksi vuodeksi kaksi tilintarkasta­jaa sekä näille varamiehet,
  • valitaan liiton puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja joka neljäs vuosi,
  • valitaan liiton hallituksen muut varsinaiset ja varajäsenet kuten liiton sääntö­jen 19 §:ssä on mainittu,
  • päätetään apurahojen jaon periaatteista,
  • päätetään jäsenmaksun suuruudesta seuraavaksi ka­lenterivuodeksi,
  • päätetään muista kokouskutsussa mainituista asi­oista.

 

Jäsenen, joka haluaa saada jonkun asian käsiteltäväksi varsinaisessa liiton kokouksessa, tulee esittää se kirjallisesti liiton hallitukselle edellisen vuoden joulukuun loppuun mennessä.

 

13 §

PUHEENJOHTAJAN JA VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA

Liiton puheenjohtajan vaali toimitetaan umpilipuin, jos vaalissa on enemmän kuin yksi ehdokas. Jos joku saa enemmän kuin puolet annetuista äänistä, on hän tullut valituksi.

Ellei kukaan ole saanut ensimmäisessä äänestyksessä yli puolta annetuista äänistä, suorite­taan toinen äänestys. Ellei toisessakaan äänestyksessä kukaan ehdokas ole saanut yli puolta annetuista äänistä, suoritetaan kolmas äänestys kahden toisessa äänestyksessä eniten ääniä saaneen ehdok­kaan kesken. Jos äänet jakautuvat kolmannessa äänestyksessä tasan, vaalin ratkaisee arpa.

Liiton varapuheenjohtajan vaali toimitetaan samalla tavalla kuin puheenjohtajan vaali.

 

14 §

PÄÄTÖKSENTEKO

Liiton puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan liiton varapuheenjohtaja avaa liiton kokouksen ja johtaa siinä puhetta kunnes kokous on järjestäytynyt.

 

15 §

Liiton kokouksen alussa on todettava, onko kokous lailli­sesti koolle kutsuttu ja onko se päätösvaltainen.

 

16 §

Liiton varsinainen kokous valitsee joka neljäs vuosi liiton puheenjoh­tajan ja varapuheenjoh­tajan sekä hallituksen varsinaiset ja varajäsenet siten kuin liiton sääntöjen 19 §:ssä on mainit­tu. Liiton hallituksen varsinaisten ja varajäsenien vaa­leista on määräykset 19 §:ssä.

Muut kuin 23, 26 ja 27 §:issä mainitut asiat ratkaistaan siten, että päätökseksi tulee asiaäänestyksessä mielipide, jonka puolesta on annettu yli puolet kokouksessa annetuista äänistä.   Äänten mennessä tasan, päätökseksi tulee se mielipide, jota puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa. Äänestys on avoin ellei ole päätetty käyttää suljettua lippuäänestys­tä.

Mikäli vaalissa valittavia on yksi, valituksi tulee se eh­dokas, joka saa enemmän kuin puolet kokouksessa annetuista äänistä. Muutoin vaalin osalta noudatetaan liiton puheen­johtajan vaalista annettuja määräyksiä.

Mikäli vaalissa valittavia on useampia kuin yksi, noudate­taan henkilökohtaista suhteellista vaalitapaa.

Vaalit toimitetaan suljettuna lippuäänestyksenä. Äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla.

 

17 §

Liiton puheenjohtajalla, liiton varapuheenjohtajalla, lii­ton hallituksen jäsenillä sekä­ Tehy ry: n kahdella edustajalla on oikeus olla läsnä liiton kokouksessa ja osallistua siellä keskus­teluun. Liiton puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä liiton hallituksen jäsenet voivat myös osallistua päätöksentekoon paitsi niitten asioitten osalta, jolloin päätetään tilin­tarkastajan valitsemisesta tai erottamisesta, tilinpäätök­sen vahvistamisesta tai vastuuvapauden myöntä­misestä tai silloin, kun asia koskee hallintoa, josta hallituksen jäsen on vastuussa. Tehyn kahdella edustajalla ei ole tämän ase­mansa perusteella oikeutta osallistua päätöksentekoon.

 

18 §

LIITON HALLITUS

Liiton hallituksen tehtävänä on johtaa liiton toimintaa näiden sääntöjen sekä liiton kokouk­sen antamien ohjeiden mukaan.

Liiton hallitus voi asettaa asioita valmistelemaan tilapäi­siä toimikuntia.

Liiton hallitus valmistelee liiton kokouksessa esille tule­vat asiat ja huolehtii päätösten täytäntöönpanosta.             

Liiton hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estynee­nä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Kokous on päätös­valtai­nen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vä­hintään puolet jäsenistä on saapuvilla.

 

19 §

Liiton hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja, joka samalla on liiton puheenjohtaja, varapu­heenjohtaja sekä viisi muu­ta varsinaista jäsentä sekä varsinaisten jäsenten estyneenä ollessa näiden varajäsenet.

Liiton hallitus valitaan seuraavasti: Vaalissa käytetään yhden ehdokkaan listoja, jotka voivat muodostaa vaaliliit­toja ja vaalirenkaita. Ääniä annetaan ehdokkaalle. Vaali­liitossa tai vaalirenkaassa ääniä eniten saanut saa ver­tausluvukseen vaaliliiton tai vaalirenkaan saaman koko ää­nimäärän, toisena oleva puolet äänimäärästä, kolmantena oleva 1/3 jne. Valituksi tulevat määräytyvät ehdokkaiden vertauslukujen mukaisessa järjestyksessä.

Hallituksen jäsenten toimikausi on kaksi vuotta, lukuun ottamatta puheenjohtajaa sekä varapuheenjohtajaa, joiden toimikausi on neljä vuotta.

Tehyn ry: n liittohallituksen jäsenillä on liiton hallituksen kokouk­sissa läsnäolo- ja puheoi­keus.

 

20 §

TOIMINTA- JA TILIKAUSI

Liiton toimintakausi on liiton varsinaisten kokousten väli­nen aika.

Liiton tilikausi on kalenterivuosi.

Tilinpäätöksen tulee olla valmiina jätettäväksi tilintar­kastajalle ennen helmikuun 15. päivää.

 

21 §

VAALIKELPOISUUS

Liiton puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja liiton halli­tuksen varsinaisten ja varajäsenten tulee olla liiton jä­seniä.

Muihin liiton luottamustehtäviin voidaan valita vain liiton jäsen.

Luottamustehtävään valitun toimikausi kestää vaalikauden loppuun asti, ellei hän sitä ennen eroa liitosta tai tule erotetuksi liiton jäsenyydestä, jossa tapauksessa hänen on erottava luottamustehtävästään.

 

22 §

NIMEN KIRJOITTAMINEN

Liiton nimen kirjoittavat liiton puheenjohtaja ja varapu­heenjohtaja yhdessä tai jompikumpi heistä hallituksen erik­seen nimeämän henkilön kanssa.

 

23 §

KUNNIANOSOITUKSET JA LIITON MERKKI

Liitto voi kutsua kunniapuheenjohtajakseen ja kunniajä­senek­seen henkilön, joka on ansiokkaasti työskennellyt lii­ton tarkoi­tusperien toteuttamiseksi. Liitolla voi olla ker­ral­laan yksi kunniapuheenjohtaja.

Päätöksen edellä tässä pykälässä tarkoitetuissa asioissa tekee liiton kokous liiton hallituksen esityksestä. Päätök­sen tekemiseen vaaditaan, että sen puolesta on annettu vä­hintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä.

Kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä on oikeus olla läsnä liiton kokouksessa ja heillä on siellä myös puheoi­keus. Heillä ei ole liiton kokouksessa oikeutta osallistua päätöksente­koon.

 

24 §

Liitolla voi olla jäsenmerkki, jonka myöntämisestä ja käyt­tämisestä määrätään liiton kokouksessa.

 

25 §

LIITON RAHASTOT

Liitolla voi olla toiminnan tukemiseksi rahastoja, joiden varojen käyttämisestä määrätään liiton kokouksen hyväksy­missä rahastojen ohjesäännöissä.

 

26 §

SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN

Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia, jos asia kokous­kutsussa olleen maininnan jälkeen on otettu liiton kokouk­sessa käsiteltäväksi ja muutosta on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) liiton kokouksessa annetuista äänis­tä.

 

27 §

TOIMINNAN LOPETTAMINEN

Jos liitto päättää purkautua, vaaditaan päätöksentekoon 3/4 liiton kokouksessa annetuista äänistä.

Liiton jäljelle jääneet varat on käytettävä tarkoituksiin, jotka näiden sääntöjen 2 §:ssä on mainittu sen mukaan kuin purkautumiskokouksessa päätetään tai lakkauttamisen yh­teydessä on määrätty, ottaen huomioon, että lahjoitettujen tai testamentattujen varojen käytöstä on sikäli kuin se on mahdollista noudatettava lahjoittajien tai testamentinteki­jöitten määräyk­siä.

 

Suomen Mielenterveyshoitoalan Liiton säännöt hyväksytty vuosikokouksessa 22.3.2018

PRH tarkastanut 30.5.2018